13.07.2007 - 22:54
Kati haastoi minut mukaan "paljasteluun". Minä puolestani haastan mukaan Tuulian, Inkan, Vennin ja Niilon.
- Olen aikamoisen suunnitelmallinen
(enkä enää häpeä sitä ollenkaan...). Yletön suunnitelmallisuus ärsyttää
esimerkiksi silloin, kun Vesa yrittää auttaa vaikkapa Elmon tavaroiden
pakkaamisessa, enkä anna tyypin hoitaa hommaa, kun olen suunnitellut jo
kaiken valmiiksi... Hankalaa.
- Olen raskaana. En
millään jaksaisi olla raskaana näin pitkään. En pidä siitä, etten voi
urheilla normaalisti (toim. huom. viidentoista minuutin tai edes puolen
tunnin päivittäinen kävely EI ole urheilua) ja tehdä KUNNOLLA
ruumiillista työtä. Mutta kestän tämän kuin nainen, koska ainakin
edellisen kerran vauva oli kaiken vaivan arvoinen...
- Olen äärimmäisen kilpailuhenkinen. Olen
esimerkiksi juonut ruokasnapsin kilpaa niin, että löin lasin jalan läpi
omasta sormestani. Riittävällä napauttamisella pöytään halusin vain
näyttää, että olin ensimmäinen...
- Hermostun helposti. Saatan ärsyyntyä pienestäkin asiasta, enkä kykene peittämään muilta hermostumistani.
- Inhoan sotkua ja epäjärjestystä. Entinen
työkaverini pyysi muilta kesälomani aikaan, etteivät sotkisi minun
työpöytääni tai ainakin siivoisivat kunnolla jälkensä. Huomaisin
kuulemma kuitenkin, että joku on käynyt siirtämässä kynän paikasta a
paikkaan b.
- Kärsin migreenistä. Olen
kipuillut pääni kanssa lapsesta asti. Parikymppisenä vaiva paheni ja
kokeilin jos jonkinmoista lääkitystä. Nykyään kohtauksia tulee
vaihtelevasti. Yleensä syyynä on kipeytyneet hartiat tai valo.
Migreenini alkaa aina näköhäiriöillä.
- Olen äärimäisen onnellinen ja ylpeä omasta perheestäni. Vesa ja Elmo (ja tieysti tuleva vauva) ovat parasta, mitä minulle on tapahtunut.
|
Kirjoittaja
Sanzibaarin tiskillä on tarjolla tarinoita äitiyden ihmeistä ja kasvukivuista - useimmiten äidin. Pääosassa ovat kuitenkin lapset Elmo (07/05) ja Ilona (12/07).
|
